keskiviikkona, lokakuuta 18

FINAALISSA JA SAIN UUDEN TYÖPAIKAN!!!


Maanantai oli jännittävä päivä! Rajala Ambassador -kilpailun äänestys loppui sunnuntaina. Kun on enää kolme kilpailijaa jäljellä, niistä kaksi ammattilaisia ja kolmantena minä niin voin sanoa, että itseluottamusta koetellaan. Mutta samaan aikaan mulla oli hyvä fiilis, sillä olin antanut kaikkeni myös tähän viimeiseen tehtävään ja muuta en olisi voinut tehdä. Kello oli 18.05, kun sain viestin Rajalan yhteyshenkilöltä ja hän kertoi, että MÄ OLEN FINAALISSA!! Ei tätä voi uskoa todeksi eikä mulla ole edes sanoja kuvaamaan tämän hetkistä fiilistä. Aivan uskomatonta!!



Eikä siinä vielä kaikki! 18.07 puhelimeni soi ja sain vahvistuksen työpaikasta, jota mulle oli tarjottu edellisellä viikolla. Eli SAIN UUDEN TYÖPAIKAN!!! Saanko kiljua, hyppiä, pomppia, huutaa, nauraa, itkeä? Hahaha, no kaikkkia edellä mainittuja on tultu tehtyä viimeisen kolmen päivän aikana ;). Musta tuntuu, että olen 10 kiloa kevyempi ja voin vihdoinkin hengittää. Aivan mielettömiä uutisia ja kiitollisuuden määrälle ei ole rajaa. 

Näin ne asiat loksahtelee paikoilleen, kun jaksaa uskoa ja olla kärsivällinen. Uusi työ eikä uusi tehtävä kuvakilpailussa tule olemaan helppo, mutta oon valmis ottamaan haasteet vastaan ja painamaan töitä sata lasissa. YES!

Kiitos vielä tuhannesti kaikille äänestäjille.


//YESSSS!!



SHARE:

sunnuntaina, lokakuuta 15

tällä viikolla...


...olen ajatellut omaa hyvinvointiani ja ollut itseni puolella...

...vakuutellut, että olen toiminut oikein...




...saanut hyvin jännittäviä uutisia, jotka ratkeavat ensi viikolla...

...hyppinyt, kiljunut, tanssinut ja palannut takaisin maan pinnalle...




...jännittänyt Rajala Ambassador -kilpailun etenemistä...

...antanut kaiken ylimääräisen ajan uuden oppimiselle...




...suunnitellut muutamia muutoksia kodin sisustukseen...

...miettinyt miten jotkut asiat ovat niin vaikea saada tehtyä, kuten makuutilan seinän maalaaminen...




...aloittanut hyvin henkilökohtaisen postauksen kirjoittamisen...

...ja miettinyt, että alan olemaan valmis siihen...




...tuntenut haikeutta, etten tällä hetkellä pysty antamaan blogille enemmän aikaa...

...mutta samalla ollut armollinen itselleni ja tehnyt vain niitä asioita, joihin energiat riittävät...


Oikein mukavaa sunnuntaina kaikille.


//Sunday thoughts.
SHARE:

keskiviikkona, lokakuuta 11

näin valmistui suunnittelemani ruokapöytä


Kaikki alkoi Habitare-messuilla vuonna 2016. Näin jollain osastolla aivan ihanan ruokapöydän, jonka taso oli tehty puusta. Siitä se ajatus alkoi kehittymään ja nyt ollaan siinä pisteessä, että meillä on uusi ruokapöytä! Yey!

Kerroinkin alkuvuonna hieman suunnitelmista pöydän suhteen. Asiat eivät aina mene niin kuin Strömsössä ja pöytä saapui meille vasta viime viikolla. Ne sanovat, että hyvää kannattaa odottaa ja sanonta pitää täysin paikkansa. Pöytä on aivan upea ja oikeastaan kauniimpi mitä osasin edes kuvitella. Kerroin nyt vielä hieman miten pöydän suunnittelu eteni. 

Pöydän tason inspiraation lähteenä toimi alla oleva kuva. Pääsin tutustumaan Meidän Harmoniaa Minnan ystävän kotiin ja ihastuin täysin tuohon hirsiseinään. Etsin kissojen ja koirien kanssa paikkoja, josta voisin ostaa hirttä, mutta tuloksetta. Oli siis mietittävä muita vaihtoehtoja.




Satuin bongaamaan netin uumenista alla olevan puisen penkin, jonka antiikkiliike Romuritari oli tehnyt. Laitoin heille kyselyn mitä puuta ja maalia olivat siihen käyttäneet, sillä rakastuin puun kuosiin ensisilmäyksellä. Selvisi, että se on Siperian lehtikuusta ja maalattu Osmo Colorin puuvahalla.




Näiden saamieni tietojen mukaan olin astetta viisaampi sekä varmempi millaisen haluaisin uuden ruokapöydän olevan. Otin yhteyttä Helsingin kaupungin puupajaan sekä samaiseen metallipajaan, joka teki olohuoneen pöytämme

Ostin lehtikuusen palat Vantaan Starkista. Puupajan vetäjä ei ollut innoissaan ostoksestani ja varoitti alusta lähtien, että puu voi alkaa elämään ja halkemia tulee varmasti. Taso tehtiin kuulemma vastoin kaikkien oppikirjojen oppeja. Olin kuitenkin tehnyt päätökseni ja kundit alkoivat hommiin ;).





Sain Osmo Colorilta testiin puuvahan sekä öljyvahan, jonka on tarkoitus on säilyttää puun luonnollinen lämpö ja tuntu. Penkki, johon ihastuin, oli maalattua LUMI-sävyllä ja halusin ehdottomasti saman värin uuteen ruokapöytään. Kun palat oltiin yhdistetty tasoksi oppilaat maalasivat sen ensin puuhavalla ja sen jälkeen öljyvahalla. 





Lopputulos oli juuri niin upea mitä olin haaveillut. Melkein hypin onnesta, kun näin tason ja saattaa olla, että päästin muutaman ilon kiljahduksen. Laitan pian lisää kuvia pöydästä niin näette millainen siitä tuli. Tällaisista projekteista tulee niin hyvä mieli varsinkin, kun on itse suunnitellut sen ja toteutuskin onnistui.
 Ihan mahtavaa.

Onko teillä jotain itse suunniteltuja huonekaluja?


//Custom made.

SHARE:
Blogger Template Created by pipdig