maanantaina, tammikuuta 20

PIENI POTILAS JA SUURIA AJATUKSIA

Iltaa,

Pieni ihminen kuumeessa. Tänään tuli kesken päivää soitto, että mini on kipeenä :(. Lähdin samantien hakemaan pikkuista ja nyt olemme levänneet koko illan. N ei ole usein kipeä, joten olemme aina vähän 'pihalla' kun joku tauti iskee.

SAM_5921.jpg

Luin tänään kolme aivan mielettömän hyvää kirjoitusta eri blogeissa. Kaikki herättivät suuria ajatuksia ja tunteet nousivat pintaan.

SAM_5901.jpg

Yksi kirjoitus oli pelosta. Se on minulle tuttu tunne. Viimeksi koin sitä miettiessäni asuinpaikan vaihdosta. Minua pelotti niin kamalasti. Teenkö oikean päätöksen? Olen yksin vastuussa päätöksestäni! Mitä jos se on väärä? Pelko ja paniikki. Uudet asiat ja muutokset pelottavat aina oli sitten kyseessä millainen asia tahansa. Itse olen tutustunut viime vuoden - kahden aikana itseeni ja voin kertoa, että sekin on ollut pelottavaa. Pelottavaa kohdata omat heikkoudet, huomata itsestään asioita ja myöntää ne itselleen. Sen jälkeen matka kohti uutta...matka, johon liittyy monia asioita.. matka, josta osa asioista jää pois....Se on pelottavaa. Aina kuitenkin kannattaa kuunnella omaa sydäntä ja tehdä mikä tuntuu oikealta.

"Your intuition never fails unless you choose to ignore it"

feet.jpg

Toinen kirjoitus oli erosta. Onko ok erota? Miksi eroamme? Sinnitelläkkö vai lähteä? Isoja ja vaikeita kysymyksiä. Itse päätin lähteä. Kun huono olo, pelko, huoli ja kaikki muut negatiiviset tunteet vievät voimat. Sydän huutaa "LÄHDE". Kun henkiset ja fyysiset voimavarat ovat lopussa, on asialle pakko tehdä jotain. Jaksanko? Mitä sitten tapahtuu? Voinko? Kysymyksiä oli monia ja monia vielä tulossa. Tässäkin asiassa on kuunneltava sydäntä. Kannan täyden vastuun päätöksestäni ja tulevasta. Olen onnellinen, että yläkerran Herra antoi minulle voimaa ja rohkeutta <3 <3.

SAM_5907.jpg

Kolmas kirjoitus oli alkoholismista. Asia, joka on liiankin monen lähellä. Minä en tiennyt mitä alkoholismi on ennen kuin vuonna 2009. Tajusin, että 'läheisin' on alkoholisti. Se sattui. Se sattuu. Sitä on vaikea ymmärtää. Olen vihainen. Olen surullinen. En häpeä. Ei ole minun vikani. Rajat olen joutunut vetämään lapseni ja itseni vuoksi. Olen joutunut olemaan tiukka. Olen joutunut sanomaan ei. Minua on haukuttu. Arvosteltu. Kaikki muuttui. Onnea on, että olen ollut jälleeen kerran rohkea ja kuunnellut sydäntäni <3. Kiitos.

SAM_5898.jpg

Kirjoitusten kirjoittajat ovat oman elämänsä sankareita. Oikeita ja aitoja ihmisiä. Arvostan. Ihailen suuresti. Rohkeita naisia. You know who you are <3 <3.

SHARE:

Ei kommentteja

Lähetä kommentti

Kiitos! Thank you!

Blogger Template Created by pipdig