tiistaina, maaliskuuta 17

ikävä äitiä


Tänään on kulunut tasan puoli vuotta siitä, kun äitini pääsi parempaan paikkaan. Ikävä on suuri ja toivon, että voisin halata häntä vielä yhden kerran :'(.

Puhumme äidistäni usein minin kanssa. Onneksi on hyviä muistoja jäljellä ja niihin voi aina palata. Välillä kyyneleet valuvat ja silloin lohdutamme toisiamme. Kaikki tunteet ovat sallittuja ja ne käydään yhdessä läpi <3.

Pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne.

//I miss my mother so much.
SHARE:

59 kommenttia

  1. Voimia sinulle!
    Minullakin on tänään tosi haikea olo. Isän kuolemasta on tänään tasan vuosi. :(

    VastaaPoista
  2. I know the feeling. Mulla oli sama tilanne torstaina. Ikävä todellakin on edelleen kova, itku pääsee liki päivittäin. *lämmin halaus* sulle <3 <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kova ja mielessä joka päivä <3

      Samoin Irina sulle <3

      Poista
  3. <3 Miten sattuikin syvälle jonnekin kirjoituksesi juuri tänään....aamulla heräsin hirvittävään äidin ikävään... Oma äitini on elossa, mutta muistisairaus on vienyt hänet minulta. Joskus harvoin hän ymmärtää, että olen hänen tyttärensä, yleensä vain katsoo ihmetellen kuka olen. Sattuu ihan kamalasti kun ei voi kertoa mitä minulle kuuluu, ei voi kertoa mitä ihanaa on tapahtunut tai saada lohdutusta jos joku menee päin metsiä. Tuntuu, että olen jo menettänyt hänet. Äidin menetys koskee, oli ihan minkä ikäinen tahansa.

    Tsemppiä meille kaikille vanhempiaan ikävöiville <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih :(. Sinulla on varmasti todella raskasta enkä voi edes kuvitella millaista on olla tuollaisessa tilanteessa :(. Äidin menetys tosiaan koskee, oli suhde millainen tahansa!! Oma äiti on kuitenkin oma äiti!

      Kiitos ja tsemppiä kovasti myös sinulle <3

      Poista
  4. Voimia ja haleja <3 tuo kuulostaa niin mahtavalle kun yhdessä käytte tunteita läpi <3 on niin harmi juttu kun surua välillä peitellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanista sanoistasi Seija <3 Meidän kotona on kaikki tunteet sallittuja..niistä puhutaan, niitä puidaan, pohditaan, mietitään, jaetaan, selvitellään ja kaikkea siltä väliltä! Surua ei tosiaan tule missään nimessä peitellä, vaikka tiedän mitä tarkoitat! Itse olen pienestä pitäen opettanut minille, että kaikesta voi ja pitääkin puhua.

      <3

      Poista
  5. <3
    Pian tulee vuosi siitä kun mummoni kuoli. Vuosi sitten tammikuussa saimme hirveitä uutisia ja epätietoinen aika alkoi siitä. Kesäkuun alussa matka päättyi. Ikävä on hirveä, asuimme 550km päässä toisistamme niin jotenkin edelleen ajattelen, että siellä se mummolassa mua odottaa kun seuraavan kerran menen käymään. Ei se vaan niin mene.. Puhelinnumerokin on tallella vaikka ei siihen kukaan vastaisi. :'(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mun mummi kuoli noin 4 vuotta sitten :((( Hirveä ikävä häntäkin! Mulla on vieläkin mummin nro tallessa vaikkei sitä nrosta soittoa enää koskaan tule! Tiedän sun tunteen...:'(

      Tsemppiä!

      Poista
  6. Voih ♡ minun äitini kuoli jo v-98 ja alkuun oli kyllä tosi ikävä ja outo olo :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan tämä outoa. Vaikkei me oltukaan niin läheisiä äidin kanssa niin silti ikävä on suuri! Äiti on kuitenkin aina äiti!

      Poista
  7. Lämpimiä halauksia lähetän täältä <3 Muistan tuon surun ja ikävän vielä hyvin, vaikka äidin kuolemasta tuli juuri neljä vuotta. Suruprosessi on pitkä ja polveileva (ainakin omani oli) ja oikeastaan vasta puolentoista vuoden kuluttua tuntui, että olin päässyt asiasta hyvällä tavalla yli. Nyt löytyy jo niitäkin päiviä, kun äiti ei tulekaan mieleen. Ja sekin on hyvä juttu, vaikka kovasti minäkin kaikkia tärkeitä muistoja haluankin vaalia.

    Suru muuttaa hiljalleen muotoaan ja helpottaakin, silti tuntuu, että oli aika äidin eläessä ja aika sen jälkeen.

    Paljon, paljon voimia ja hienoa kun voitte yhdessä minin kanssa äitiäsi muistella <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sen tiesin heti, että prosessi tulee olemaan pitkä! Itselläni on paljon läpikäytävää ja matkan varrella on tullut todella paljon uusia asioita ja vanhojakin on käymättä läpi! Tie on pitkä, mutta olen valmis käymään sen läpi <3 <3

      Kiitos ja onneksi on niitä ihaniakin muistoja <3

      Poista
  8. Voi että <3 Vanhempiaan ei tulisi menettää liian aikaisin, kuka rakastaakaan eniten, äiti. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, jokainen rakastaa omalla travallaan.

      Kiitos <3

      Poista
  9. Halaus ja lämpimiä ajatuksia teille S! ♥♥♥

    VastaaPoista
  10. Halaus <3 Täälläkin lähes päivittäin muistelen isää <3

    VastaaPoista

Kiitos! Thank you!

Blogger Template Created by pipdig