sunnuntai 17. tammikuuta 2016

omissa maailmoissa


Mulla on välillä niin ikävä omaa äitiä, että sydämeen sattuu.

Miksi?





Sydän suree serkkujeni puolesta. He menettivät tärkeän ihmisen viime viikolla.

Yhtäkkiä vaan joku on poissa...ja häntä ei ole.



idkuva



Aion nauttia elämästäni ja jokaisesta hetkestä täysillä.

En anna kenenkään pilata hyvää oloani. En edes itseni.






Haluan olla itselleni entistä pehmeämpi ja hyväksyä itseni juuri sellaisena kuin olen.

Annan itselleni anteeksi.






Aion tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli.

Vaalin rakkaita ihmisiä ympärilläni.





Tiedän etten ole yksin.

Aion päästää irti.


*Kuvissa näkyy Beach House Companyn Frill yöpaita.



SHARE:

32 kommenttia

  1. Monesti jää itseltäni kommentoimatta näitä asioita käsittelevät postaukset, kovin koskettavia ovat monet kirjoituksesi ja se että kommentoisi aina kirjoitusta ajatus kääntyy pohtimaan omaa elämää...

    Keho muistaa sen minkä mieli kätkee. Itsetutkiskelua paljon tehneenä olen huomannut, että kehomuisti on mieltä voimakkaampi. Sen mukaan tulee toimittua monissa ikävissä ja pelottavissa tilanteissa ja ihmeteltyä jälkikäteen omia reaktiota.

    ♥ ♡ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että näistäkin pidetään ja on inspiraationa sinullekin <3. Näinhän se on. Kehomuisti on niin syvällä tuolla sisällä ja se muistaa asioita, joita meidän mieli ei välttämättä edes muista! Jollain tavalla pelottavaa....Mutta onneksi niille voi löytää syyn JA niistä voi parantua <3 Helppoa se ei ole, muttei kukaan toisin väittänytkään!

      <3

      Poista
  2. Iso lämmin rakkauden täyteinen halaus. ❤️

    VastaaPoista
  3. Ikävä. Tiedän tunteen.♡ Isän kuolemasta on pian 7kk. Välillä tulee spontaani itku vaikka keskellä katua, ettei sitä pysty edes estämään. Sen voi laukaista katusoittajan musiikki tai ohikulkeneen tuoksu. Etsin yksi päivä erästä paperia ja törmäsin isäni käsinkirjoittamaan lappuseen. Konkretia siitä, että muistot ja tuollaiset jotkut lappuset ovat ainoa hänestä jäljellä oleva asia, tuntui ihan musertavalta. ♡ Paljon tsemppiä. Meille molemmille. ♡

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin! Tiedän, että tiedät! Välillä vahvemmin välillä kevyemmin, mutta päivittäin mielessä <3 Yes, tsemppiä sinnekin <3

      Poista
  4. <3 <3
    Sulle ois blogissani pieni ilahdutus. <3

    VastaaPoista
  5. Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ihanista postauksistasi <3

      Poista
  6. Ihana postaus <3 Ollaan lempeitä itsellemme ja rakkaimmille. Suloista sunnuntain jatkoa !

    VastaaPoista
  7. Ihana ja ajatuksia herättävä postaus <3 Olet rakas!

    VastaaPoista
  8. Kaunis kirjoitus.

    Minä menetin äitini äkillisesti pari vuotta sitten. Vieläkin mietin, miten on ikävä ja kunpa voisin jutella hänen kanssaan. Ikävä on hyvä asia, mun mielestäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Mä kanssa 1,5 vuotta sitten menetin äitini!! Välillä sattuu niin paljon..:(

      Poista

Kiitos! Thank you!

© beauty of life | lifestyle- ja sisustusblogi

This site uses cookies from Google to deliver its services - Click here for information.

Blogger Template Created by pipdig